perjantai 17. maaliskuuta 2023

Nämä ovat arvovaalit


Eduskuntavaaleihin on enää lähes tarkalleen kaksi viikkoa aikaa. On tärkeää, että Suomea johtaa seuraavalla hallituskaudella vastuullinen joukko päättäjiä. Mikä puolue sitten voittaakaan vaalit, niin varmaa on, että nämä vaalit ovat suunnannäyttäjänä tulevaisuudelle. Nyt jos koskaan, on tärkeä valita ehdokkaita, joihin voi luottaa ja jotka omaavat terveen arvopohjan. Tarvitsemme päättäjiksi eduskuntaan ihmisiä, jotka ottavat vastuuta niin taloudesta kuin heikoimmista ihmisistä.

Työn vastaanottamisen ja työnteon on oltava kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen. Omalla työllä on voitava tulla toimeen. Työssäjaksamiseen tulee puuttua mm hyvällä työnjohtamisella sekä selkeällä työnkuvalla. 

Tarvitsemme myös selkeän perhepoliittisen asennemuutoksen. Nimittäin lapsiystävällisen yhteiskunnan. On hyvä, jos vanhemmat saavat itse päättää, kuinka haluavat omia lapsiaan hoidettavan. Kotihoidon tulee olla varteenotettava vaihtoehto varsinkin alle 3- vuotiaiden lasten hoidossa. On paljon tutkimusnäyttöä siitä, kuinka päiväkotien isot ryhmät ja vaihtuvat aikuiset eivät sovi varsinkaan näin pienille lapsille. Kannattaa kuunnella herkällä korvalla, mitä varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on sanottavaa monin paikoin kriisiytyneeseen tilanteeseen päiväkodeissa. 

Otan tähän Konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan Sari Kuminin blogikirjoituksen siitä, mitä korjausehdotuksia hänellä on tähän tilanteeseen. Sari Kumin on myös KD:n eduskuntavaaliehdokas Helsingistä. 


Mm abortti ja eutanasia ovat asioita, joista tulisi olla aina aikaa keskustella. Jukka Sariolalla on koskettavaa kerrottavaa kirjoissaan elämästä vammaisena meille kaikille enemmän ja vähemmän terveille ihmisille.
"Kelpaako vain terve ja tehokas ihminen tämän päivän yhteiskunnalle? Jos siihen pyritään, ajaudutaan mahdottomuuteen, sillä epätäydellisyys on olennainen osa ihmiselämää."
- Jukka Sariola #Hyväosainen #vammaisuus #oikeuselämään

Sanotaan, että yhteiskunta on niin vahva, kuin sen heikoin lenkki. Heikoimmista huolehtiminen onkin yksi tärkeimpiä tehtäviä yhteiskunnassamme. Jokaisen on päästävä ajoissa hoitoon ja vaikkapa mielenterveyspalvelujen on oltava saatavana jokaiselle sitä tarvitsevalle, eikä vähiten lapsille ja nuorille. 

Uusimaalaisen eduskuntavaaliehdokkaan, Susanna Koivulan, upea kirjoitus siitä, kuinka ehdokas itse esimerkillään voi olla rohkaisuksi toiselle ehdokkaalle. Tällaista asennetta ei voi kuin ihailla.

Sunnuntaina 2.4.2023 on minulla ja sinulla tilaisuus vaikuttaa siihen, minkälaisen seuraavan nelivuotiskauden haluamme Suomen maahamme. 

Muistathan siis käyttää äänioikeuttasi! 


maanantai 6. maaliskuuta 2023

Miksi Kristillisdemokraatit eikä jokin muu puolue?

Eduskuntavaalit on vajaan kuukauden kuluttua 2.4.2023. Näissä vaaleissa mitataan myös pitkälti sitä, millaisia arvoja kukin puolue tarjoaa äänestäjilleen.

Entä mikä saa minut äänestämään juuri Kristillisdemokraattia eikä jonkun toisen puolueen ehdokasta?

Ensinnäkin itselleni on tärkeää, mitä arvoja puolue edustaa. Toki yksittäinen ehdokas on myös tärkeä, sillä ehdokkaista ja jäsenistäänhän puolue koostuu. Itselleni on tärkeää, että Suomesta löytyy puolue, joka nojaa kristillisiin arvoihin, kuten lähimmäisenrakkauteen ja samalla toisista huolehtimiseen. Ja kyllä, olen itse uskossa, ja se tuo kristilliset arvot entistä tärkeämmäksi ja läheisemmäksi itselleni. Tämän vuoksi onkin ihmeellistä, miksi niin moni uskova haluaa äänestää jotain muuta puoluetta tai muun puolueen ehdokasta kuin Kristillisdemokraattia. 

Vaalikentillä yhdeksi syyksi, miksi ei äänestetä Kristillisdemokraatteja, sanotaan se, että puolue on niin pieni. Mutta miksi ei nähdä sitä, että juuri se, että jätetään äänestämättä meitä, pitääkin puolueen pienenä.  

Toinen syy, miksi osa vierastaa Kristillisdemokraatteja on se, että moni kokee meidät uskontopuolueeksi. Kristillisdemokraateissa on meitä monia, jotka olemme uskossa. Kristilliset arvot kuuluvat kristinuskoon ilman muuta. Silti puolueena olemme mielestäni riittävän moniääninen. Meistä osa haluaa pitää erillään enemmän tai jopa kokonaan politiikan ja uskonnon. Ja se on mielestäni hyvä asia. Itse tosin kuulun, myönnän sen, heihin, jotka ajattelevat, että oma usko saa näkyä politiikassa. Itse vedän rajan siihen, että puolueena en koe, että meidän tehtävä on käännyttää ketään. Ellei sitten joku vapaaehtoisesti halua tulla näistä asioista keskustelemaan. Se on ihan eri asia silloin. 

Eutanasia ja abortti ovat asioita, joissa olen elämän puolella. Hyvä saattohoito ja kivun lievitys kuuluvat mielestäni kuolevan ihmisen perusoikeuksiin, joita tulee olla saatavana koko Suomessa. Abortista ajattelen itse niin, että haluan olla puolustamassa syntymättömän lapsen oikeutta elämään. Poikkeuksena tilanne, jossa äidin oma henki olisi vaarassa. Perheitä tulee tukea sen jokaisessa tilanteessa. Kristillisdemokraatit onkin aito perhepuolue unohtamatta yksinasuvia. 

Kristillisdemokraattien Perhepaketin 2023 löydät KD:n sivuilta:

https://www.kd.fi/tutustu/ohjelmat/

Itse olin ensimmäisen kerran sitoutumattomana KD:n ehdokkaana kuntavaaleissa 2017. Sitten kuntavaaleissa 2021 olinkin jo KD:n varsinaisena jäsenenä ehdokkaana. Kuulun siis Kristillisdemokraatteihin. 

Tämän kevään eduskuntavaaleissa olen kahden ehdokkaan tukitiimeissä; Uudeltamaalta Susanna Koivulan sekä Helsingissä Sari Kuminin tukitiimeissä. Tukitiimeissä olemisen olen kokenut mielekkäänä ja tärkeänä tapana olla vaikuttamassa KD:n menestyksen eteen. 

Kristillisdemokraateissa on näissä eduskuntavaaleissa muutenkin upeita ehdokkaita ympäri Suomea. Tästä linkistä pääset katsomaan oman alueesi KD:n ehdokkaat: 

https://vaalit.kd.fi/2023/

Tosiasia on se, että vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, millaisia päättäjiä seuraavalle nelivuotiskaudelle tullaan valitsemaan. Itselleni on tärkeää, että valituksi tulee ehdokkaita, joihin voi luottaa ja joilla on terveet arvot sekä vastuullisuutta asioiden hoitamisessa.

Siksi oma valintani on Kristillisdemokraatit.









torstai 2. helmikuuta 2023

Miksi Uusi Suomi harjoittaa sananvapauden kaventamista blogialustoillaan?

 

Olinhan minä törmännyt tähän jo aiemminkin, vaan se ei ollut tullut kunnolla omalle kohdalleni kuin vasta eilen.

Mitä sitten tapahtui?

Kirjoitin - täytyi olla keskiviikkona - Uuden Suomen blogiini puheeni keskiviikon mielenosoituksesta translakia vastaan Eduskuntatalon portailla. No, jonkun aikaa kirjoitukseni sai siellä olla ja sitä jopa kommentoitiin ja siitä tykättiinkin. Jaoin kirjoitustani ainakin Kristillisdemokraatti Mirja Kolehmainen facebook- sivulleni saadakseni sille lisää lukijoita.

Eilen sitten mennessäni Uuteen Suomeen, yllätys yllätys, tekstini olikin poistettu sieltä!? Jonkin ajan päästä yritin kirjautua sivulleni ja sain vastaukseksi, että käyttäjätilini on poistettu Uuden Suomen tai ylläpidon toimesta.

Sain kuitenkin laitettua palautetta Uuteen Suomeen. Soitinkin yhteen numeroon ja sain sieltä ohjeita. Ohjeistuksessa oli mielestäni, että vastauksen saamisessa voi mennä aikaa, sillä heille tulee paljon palautetta tms. En siis ole vielä saanut sähköpostiini vastausta siitä, miksi kirjoitukseni poistettiin. Eihän siinä paljoa tarvitse arvailla MIKSI se poistettiin. Transsukupuolisista ja muista seksuaalivähemmistöistä kirjoittaminen ei liene sallittua tai sanotaan, että on sallittua, mutta Uuden Suomen normien mukaisesti. Mitään mikä koetaan kritiikiksi, ei saa sanoa, vaikka sen sanoisi kuinka ystävällisesti tahansa.

Tälläinen on Uusi Suomi. Ja sitä se on ollut jo useita vuosia. 

Toimittaja Ivan Puopolo on tehnyt hiljattain tästä youtube kanavallaan ohjelman, jonka linkitän tähän. Kannattaa kuunnella. Se ei kestä kuin jotain 12 minuuttia.


Miksi siis Uusi Suomi harjoittaa sananvapauden kaventamista blogialustoillaan? Sitähän tämä on. Onko toimittajat peloiteltu vai pelkäävätkö he loukkaavansa liikaa vaikkapa transihmisten tunteita? Kyllä translaista täytyy voida puhua kiihkottomasti sananvapauden nimissä. 

Sen todellisen syyn tietävät tietenkin ainoastaan Uuden Suomen blogin ylläpitäjät ja toimittajat. Pitäisikö siis seuraavaksi kirjoittaa heille suoraan? Mahtaisiko saada vastauksen? Mutta toisaaltahan mä jo kirjoitin, kun laitoin palautetta siitä, miksi kirjoitukseni poistettiin. 

Siihen vastausta odottaen ja toivoen, että vastauksena olisi jotain muutakin kuin ympäripyöreää, että kirjoitukseni rikkoi yhteisönormeja. Haluaisin selityksen sille, millä lailla se on rikkonut yhteisönormeja, jos siis se on syynä.

Ps.Tästä pääset lukemaan tuon poistetun kirjoitukseni. Se löytyy tästä minun omasta Mirja Kolehmainen blogistanikin:

https://mirjakolehmainen.blogspot.com/2023/02/puheeni-mielenosoituksessa-translakia.html


Puheeni mielenosoituksessa translakia vastaan eduskuntatalon portaikolla 1.2.2023

 

Kiitos, että olet tullut paikan päälle osoittamaan mieltä tätä järjetöntä translain uudistusta vastaan!

Miksi olen mukana tässä mielenosoituksessa?

Ensinnäkin "Translaki on tuomassa muutoksen myös vanhemmuuden käsitteeseen. Isyys ja äitiys eivät jatkossa ole sukupuolisidonnaisia, vaan lapsen synnyttänyt voi muuttaa nimikkeensä isäksi ja lapsen siittänyt voi muuttaa nimikkeensä äidiksi.
Yhteiskunnan perusta tulee murtumaan."
- Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n twitter julkaisusta -

Olen huolissani naisena siitä, että alunperin mieheksi syntynyt voisi tulla uimahalleihin ja naisten vessoihin. Olen huolissani myös monien lasten ja nuorten puolesta tässä samassa asiassa.

Minua ihmetyttää se porsaanreikä laissa, että kuka tahansa - ei ainoastaan transsukupuoliset ihmiset - voisivat pelkällä ilmoituksella päättää muuttaa sukupuolta???

Mitä tulee lapsiin ja nuoriin, heidät tulee säästää tältä translailta! Kuinka on mahdollista, että moni asia, johon tarvitaan vanhempien suostumus, olisikin nyt nuoren tai jopa lapsen oma suostumus? Eikö tässä hälytyskellojen pitäisi jo soida ja lujaa! Kuinka paljon lasten ja nuorten päät menevätkään sekaisin tällaisesta. Kuka maksaa laskun ja ottaa tästä vastuun?

Myös:

"Transaktivistit käyttävät termiä pakkosterilointi, joka ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Yhtään transihmistä ei ole pakkosteriloitu, vaan lisääntymiskyvyttömyyden pystyy todistamaan hormonihoidolla. Tämän voi halutessaan purkaa, jolloin lisääntymiskyky palautuu. Pakkosterilointitermiä käytetään vetoamaan ihmisten tunteisiin."

LOPUKSI:

Kaikki transihmiset eivät ole itsekään translain uudistuksen puolella. Eikö tämänkin pitäisi jo kertoa paljon lain heikkouksista.


sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Tekojen aika on nyt!

Hoitajapula koskettaa edelleen akuutisti koko maatamme. Mitä hallituksessa ja eduskunnassa on tehty hoitajapulan poistamiseksi? Ei enää riitä, että pidetään kauniita puheita siitä, kuinka hoitajamitoituksista täytyy pitää kiinni, jos käytäntö on toinen. 

Siis itsellä on rehellisesti sellainen olo, että asian vaan annetaan olla ja katsotaan, mitä tapahtuu. Olenko ainut, josta vaan tuntuu siltä, että asialle ei oikeasti tehdä mitään.

Minun mielestäni paras tapa hoitaa tätä asiaa, on laittaa työpaikoilla asiat kuntoon niin, että työntekijät jaksavat siellä olla, eivätkä uuvu ja kaikkoa muihin tehtäviin. Hyvä palkkakaan ei estä uupumasta, vaikka palkkataso onkin saatava vastaamaan työn kuormittavuutta. 

Tekojen aika on nyt.  








keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Ehdotukseni hoitajapulan poistamiseksi

Hoitajapula koskettaa akuutisti koko maata ja pääkaupunkiseutua. Tämä ei voi jatkua samanlaisena. Tilanne on monin paikoin kestämätön. 

On hälyyttävää, että miltei jokainen alle kolmekymppisistä hoitajista on miettinyt jo alan vaihtoa.
https://yle.fi/uutiset/3-12092208

Tämä kertoo paljon siitä, että työoloja ei olla saatu monilla paikoilla sellaisiksi, joissa hoitajat sitä jaksavat tehdä. Väitän, että työoloja parantamalla saadaan positiivisia muutoksia aikaan. Kyse onkin siitä, riittääkö siihen tahtotila. 

Ehdotan, että sosiaali- ja terveydenhoitoalalla sitoudutaan seuraaviin keinoihin, että hoitajapula saadaan poistetuksi/minimiin:

Työn organisointi,
hyvä johtajuus,
työssä jaksaminen,
vaikuttaminen omaan työhön,
riittävästi työntekijöitä ja sijaisia,
palkkaus,
selkeä työnkuva,
hyvä työilmapiiri,
vakituinen työsuhde 

Toteutus? Tahtotila muutokseen.





sunnuntai 7. helmikuuta 2021

Kuntavaaliehdokkaan tulee irtisanoutua vihapuheesta

Helena Petäistö nosti esille 29.1.2021 Maaseudun tulevaisuudessa Lauri Nurmen kirjoittaman, syksyllä ilmestyneen elämäkertakirjan Jussi Halla-ahosta, Jussi Halla-aho - Epävirallinen elämäkerta, Into Kustannus. 

Halla-aho käyttää nimityksiä "neekeri", "ählämi" sekä juutalaisten kansanmurhasta, holokaustista, nimitystä "holohölinä". Kenestäkään ihmisestä tai kansanryhmästä ei tule käyttää tuollaisia nimityksiä ja varsinkin vaikuttavassa asemassa olevalta henkilöltä tulee vaatia vieläkin tiukempaa seulaa siinä, mitä voi sanoa.

Demokraatti 15.10.2020 kirjoittaa seuraavaa:"Halla-aho kuului Suomen Sisun hallitukseen aikana, jolloin järjestö jakoi juutalaisvastaista sisältöä ja sisulaisten lukupiirissä perehdyttiin muun muassa Hitlerjugend-ideologi Helmut Stellrechtin teokseen Usko ja teot vuodelta 1938.

"Juutalainen on epärehellinen. Hän on sellaiseksi syntynyt ja pysyy läpikotaisin luihuna. --Hänen juurimisensa pois Saksasta on ylin laki." Stellrecht kirjoittaa kirjassaan."

Pidän Halla-ahoa älykkäänä ja viisaana poliitikkona. Senvuoksi onkin ihmeellistä, että hän ei ole näistä sanomisistaan irtisanoutunut. En ainakaan itse muista sellaista nähneeni ja kuulleeni. Tässä jää epävarmuuteen siinä, ajatteleeko Halla-aho edelleen näin kuin aikaisemmin vai onko muuttanut ajatteluaan. Vai onko tarkoituskin, imagon kannalta, että ihmiset jäävät tästä epätietoisuuteen.

Entä mikä on perussuomalaisten kanta juutalaisiin ja holokaustiin? Asia on merkityksellinen jo siksi, että kaikelle antisemitismille ja vihapuheelle tulee olla ehdoton stoppi. Ei koskaan enää. 

Tulevilta kuntavaaliehdokkailta olisikin hyvä vaatia irtisanoutumista kaikesta antisemitismistä sekä rasismista. 

"The Holocaust did not begin with killing, it began with words."



Edelleenkin rasismista

  Rasismi ja samoin äärioikeistolaisuus puhuttaa itseäni jälleen.  Katsoin eilen Areenasta 3- osaisen norjalaisen dokumentin Miten Philip ra...